Pakkomielteitä

Mulla on jotain hankalia pakkomielteitä, esimerkiks siivoominen on usein ihan pakonomaista. Tuntuu, et jos kämppä on sotkussa, niin mielikin on. Ja pahinta on se, kun ei oikeesti jaksa siivota ja tulee vaan entistä pahempi olo, ja noidankehä on valmis. Jostain syystä esimerkiks kipeenä mä siivoon selkeesti enemmän, en anna itelleni lupaa levätä ennenkun kaikki on täydellistä.

Siisteys merkkaa mulle samaa, kun esteettinen koti. En kestä sitä, että on liikaa värejä ja tavaroita, ja mieli lepää kun kaikki on valkosta ja puhdasta ja tavarat suorassa. Aika klassinen OCD, eikä mikään helppo homma kolmen lapsen äidillä, voin kertoo. Toisten kotona taas kaikki boheemius ja eri tyylit on ihania, koska ne ei oo mun vastuulla. Kylässä voi oikeestirentoutua, kun ympäristöä ei tartte koko ajan hallita. Kunhan on siivonnu kodin ennen lähtöä..

No sitten on kevyempiä pakkomielteitä, jollasen kehitin itelleni Little Mayan arvonnoissa vilahtaneesta Vimman lettikankaasta tehdystä rusettipiposta. Se nyt vaan on just mun tyylinen: mustaa ja valkosta, ja kaikki irtonaiset päät siististi punottu yhteen :D. 

Sain sitten hyväntekeväisyyshuutokaupassa huudettua sen itelleni, ja mulle tehtiin vielä samaan lähetykseen pipoonmätsäävä tuubihuivi. Tuli hyvä fiilis kun rahatkin meni hyvään tarkotukseen. Nyt mä on katu-uskottava mamma, vai mitä sanotte?!

  

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s